Yksi asia Kiinassa on perseestä.

Se on koulujärjestelmä, jossa
- opiskelu on loputonta toistensa kaltaisten harjoitusten tekemistä ja ulkoa opettelua
- ei harjoitella tietojen soveltamista käytäntöön
- oppilailta viedään vapaa-aika, jona he voisivat tehdä jotakin paljon hyödyllisempää kuin turhia harjoituksia
- oppilaat ovat massaa, heitä ei kohdella yksilöinä eikä heidän yksilöllisiä tarpeitaan oteta huomioon
- opettajalta ei saa kysyä "Miksi?", saati sitten kyseenalaistaa hänen sanomaansa
- omien aivojen käyttö on kielletty

Tämän koulutusohjelman tulokset näkyvät varmasti myös työpaikoilla.
     En enää ihmettele, miksi Suomen koulujärjestelmä on paras. Korjaus: on ollut paras. Hesarista luin jutun, joka ei hämmästyttänyt ainakaan minua tai suomalaiskaveriani. Suomen koulutusjärjestelmä on luisumassa alamäkeen.

Hesarin jutun voi lukea tästä: Kehuttu koulumallimme alkaa repeillä reunoilta

Koulujärjestelmämme hienouksiin kuulunut vapaus on riistäytynyt käsistä ja mahdollistanut oppilaiden laiskistumisen. Myös lasten ja nuorten lisääntynyt pahoinvointi näkyy varmasti koulunkäynnissä.

~




Oma opinahjoni, lukio nro. 19. Jo superpersoonallinen nimi kertoo lievästä laitosmaisuudesta.

Koulurakennukset ja koulun puutarha ovat komeita. Moni kakku päältä kaunis..




Kiinalaisoppilaiden luokka. Vaihto-oppilaiden luokat ovat tilavampia.

Meidän vaihto-oppilaiden koulunkäynti on varsin erilaista kuin kiinalaisten oppilaiden. Aiemmin mainitsemani opetusmetodit eivät siis koske meitä täysimittaisesti.




Ruokala. Näitä tällaisia halleja on kaksi.




Kouluruoka on yleensä hyvää.




2000-oppilainen koulumme on Pekingissä pieni.




Asento!




Näistä maista koulussamme on opettajia tai oppilaita.