Mulle on kertynyt paljon pieniä juttuja, jotka haluaisin jakaa täällä. Joten tässä tulee kilometrikirjoitus mitättömistä ja vähemmän mitättömistä jutuista. Tuoreita ja vanhempia.

¤ Kiinalaisen ruoan valmistuksen opettelu aloitettu. Mausteeksi KAIKKEEN paljon rasvaa, sokeria, suolaa ja soijaa, siitä se lähtee.
¤ Mulla on nykyään tavallistakin lyhyempi pinna väsyneenä. Yhden oppitunnin nukkuminen onneksi auttaa asiaan. (;
¤ Olen pari kuukautta koittanut muuttaa elämäntapojani terveellisemmiksi. Elämäni on ollut niin mahdottoman epäterveelliset, etteivät tavoitteet ole päätä huimaavia. Pieniä tuloksia on kuitenkin nähtävissä. Herkut eivät kuulu enää jokaiseen päivään (paitsi koti-ikävän iskiessä) ja liikun paljon useammin. Tarkoitus on saada kevyestä liikkumisesta ensin jokapäiväinen tapa, ja sitten Suomessa lisätä liikkumiseen rankkuusastetta.
¤ Multa meinasi tuossa jossain kohtaa unohtua, että Kiinaan muutto oli vasta ensimmäinen askel vaihto-oppilasvuodessa. Se tuntui niin isolta jutulta, että seuraavat askeleet meinasivat jäädä ottamatta.
¤ Kielenoppiminen edistyy mukavasti. Sitä edistävät pienet arkipäiväiset tilanteet, joissa kieltä pääsee käyttämään. Esimerkiksi subwayssa joku tuntematon voi alkaa juttelemaan. Toisinaan enkuksi, toisinaan kiinaksi, yleensä keskustelut käydään molemmilla kielillä sekaisin.
¤ Mulla oli sittenkin kulttuurishokin oireita silloin ensimmäisen kuukauden aikaan. En vain tajunnut sitä silloin.
¤ STS:n Kiinan aluevalvoja ilmoitti pistäneensä mulle sähköpostia tuossa jokunen päivä sitten. En päässyt lukemaan sitä heti, ja ehin kehitellä kauhukuvia siitä, mitä viesti piti sisällään. Tyyliin "isäntäperheesi on valittanut sinusta" tai "joudut vaihtamaan perhettä syystä x". Silloin oli ollut vähän hankaluutta perheessä. Ei mitään isoa, mutta kielimuurin takia pienikin kireys aiheuttaa epävarmuutta ja stressiä.
     Viestissä kuitenkin paljastui, ettei peloilleni ollut aihetta. Aluevalvojan kysellessä perheeltä kuulumisia, perhe oli sanonut kaiken olevan hyvin ja mun olevan kiva tyttö (huh!). Samalla se kyseli onko kaikki mun puolelta ok. Ja mullahan menee (pääasiassa) loistavasti.
¤ Etsimme suomalaiskaverin kanssa pöytää täpötäydessä ja meluisassa Mäkkärissä. Huusin kaverille "Tossa ulkomaalaisten pöydässä on pari paikkaa vapaana!". Kaveri ei kuullut ja huusin uudelleen. Huomasin vaaleamman ulkomaalaismiehen katsovan, mutta uskoin sen johtuvan huutamisestani ja ulkomaalaisuudestani. Itse ainakin tuijotan jokaista ulkkaria kuin 1000 vuotta sitten sukupuuttoon kuolleen eläinlajin edustajaa.
     Tilatessani huomasin kaverin juttelevan niiden ulkomaalaisten kanssa. Tilattuani kaveri ei kuitenkaan ollut ulkkarien pöydässä, vaan miehet viittoivat kaverini olevan toisella puolella Mäkkäriä. Istuessani kaverin varaamaan pöytään kaveri sanoi "Arvaa mitä? Toi ulkomaalaismies oli suomalainen!". Myöhemmin suomalaismies istahti vielä hetkeksi juttelemaan. Paljastui, että hän opiskelee koulumme vieressä sijaitsevassa yliopistossa. Oli aika yllättävä ja hauska kohtaaminen. Puhun lähes päivittäin suomea, mutta oli silti hienoa jutella hetki suomalaisen kanssa. Eikö me muutama hassu teini ollakaan ainoot suomalaiset maailmassa?
¤ Peking pisti vihdoin lämmitykset päälle (lähes) koko kaupunkiin, ihanaa! Luokkaankin saatiin patteri ja mun talvivaatteet saapuu Suomesta parin viikon sisällä!
¤ Eilen tiskasin ensimmäistä kertaa tässä perheessä. Eli mut on passattu täällä ihan piloille. Ei puhettakaan, että saisin siivota oman huoneeni. Vaatteeni sentään pesen itse.
¤ Eilen sain myös tietää, että hostisällä (sittenkin) on työpaikka. Enhän mä olekaan asunut tässä perheessä kuin vaatimattomat kaksi kuukautta asiasta tietämättä.
¤ Perjantaina hanoista tuli keltaista vettä, joten meidän täytyi syödä ulkona. Ai että kuinka harmillista. ;) Mä ja hostsisko mentiin kaksin. Meillä oli tosi hauska kotimatka. :D Välit hostsiskon kanssa lähentyy hitaasti mutta varmasti. Tällä hetkellä perheessä menee tosi hyvin.

Translation: Little things and stories about my daly life in Beijing.