Juhlistimme eilen Saran viimeistä koulupäivää. Saimme iltapäivän vapaaksi järjestääksemme Saralle pienet läksiäisjuhlat. Aamupäivälläkään emme oikeastaan opiskelleet.




Homma toimi nyyttäreiden tyyliin. Kakun ostimme yhdessä. Opettajakin kantoi kortensa kekoon hommaamalla meille pizzaa, Doven suklaata ja mandariineja. Kaikki ovat aivan rakastuneita Fazerin siniseen, jota minä ja Suvi toimme yhteensä puoli kiloa. Fazerin suklaalle löytyisi varmasti kysyntää ympäri maailmaa. Kun luokan kuopus ei jaksanut enää syödä enempää suklaata, hän varasi viimeiset rivit itselleen seuraavaksi päiväksi. Me niin lellitään se pilalle.<3




Mitä mä kirjoitin toissapäivänä siitä lapsellisuudesta? Mitäpa lastenkekkerit olis ilman lumisotaa. Mä edustin mediaa, mutta sain silti pari osumaa, samoin kamerat. Lumisodasta kovin innostuneet eguadorilaiset puolustautuivat sanomalla, että tämä on heidän ensimmäinen ja viimeinen lumisotatalvensa. Lunta rahdattiin kostotoimissa luokkaankin litra tai pari.






Meidän täytyy pitää luokkakokous joskus. Katsoa, mitä tällaisesta sakista oikein tulee isona.
.